Tokugawan museo ja puutarha

Viimeisenä päivänä Nagoyassa kävimme Tokugawan taidemuseossa sekä puutarhassa. Paikalle löytäminen tuotti pienoisia haasteita karttojen epäselvyyden takia. Jäimme pois metropysäkillä, joka ei näkynyt turistikartassamme. Kun kysyimme tietä pariin otteeseen poliiseilta, saimme tilanteen huomioon ottaen hyviä vinkkejä ja löysimme onneksi takaisin kartalle (, vaikka Annika olisi halunnut luovuttaa). Taidemuseon kanssa samassa pihapiirissä oli ravintolaa ja puutarhaa ja kokonaisuudessaan alue oli hyvin siisti.

Tokugawan taidemuseossa oli esillä yksi 2000-luvulla tehty perinteinen haarniska, jota sai kuvata.

Itse museo oli erittäin hieno ja esineet erittäin mielenkiintoisia. Pääsimme näkemään oikeita samuraiden käyttämiä miekkoja, kimonoja, koristeellisia säilytysrasioita sekä jopa erään Tokugawa suvun jäsenen käyttämän peruukin. Yksi kohokohta oli kopio japanilaisen kirjallisuuden klassikosta Genji monokatarista 1000-luvulta.  Lisäksi esillä oli mm. anatomian ja piirtäjän opasta 1600-luvulta. Ainut miinuspuoli esillepanossa oli se, ettei esineitä oltu numeroitu, joten esittelytekstien yhdistäminen esineisiin oli haastavaa. Suurin harmitus oli se, että museossa ei saanut kuvata lainkaan näyttelyä.

Päätimme käydä katsomassa vielä alueen puutarhaa, sillä pääsymaksu oli vain 150 jeniä. Alue oli todella hieno ja suhteellisen pienelle alueelle oli saatu mahdutettua monenlaista japanilaiselle puutarhalle tyypillistä maisemaa aina teehuoneesta ja vesiputouksesa karppilampeen.

Tokugawan puutarhassa oli hieno vesiputous.

Puutarhassa oli liikkeellä paljon eläkeläisiä, jotka syöttivät kielloista huolimatta karppeja. Kävimme vähän kiusaamassa näitä kalamaailman puluja menemällä lähelle veden reunaa. Karpit menivät retkuun ja yrittivät kerjätä syömistä.

Puutarhan lampi pieneltä teehuoneelta kuvattununa.

Antonin puutarhahaave. Tuttu mm. Kill Bill -leffan Japanissa tapahtuvasta taistelukohtauksesta. #bonk

Karpit havaitsivat veden alta Annikan hahmon ja tulivat heti lähemmäksi ruuan toivossa.

Anton poseeraa toisenlaisen vesiputouksen äärellä.

Viimeinen päivämme Nagoyassa vakuutti käsitystämme kaupungista erittäin mukavana ja sympaattisena. Nagoya on sen verran pienempi kaupunki, että siitä pystyy saamaan otteen esim. viikon loman aikana. Hotellitkin lienevät edullisempia verrattuna muihin Japanin kaupunkeihin. Koska Nagoyassa ei puhuta englantia yhtä laajasti kuin vaikkapa Tokiossa, on Nagoyassa helppo harjoittaa japanin taitojaan.

Metropysäkki Nagoyassa. Käytimme viimeisenä päivänä hieman uudempaa metrolinjaa, johon oli asennettu portit laitureille. Portit avautuvat vain metrojunan ollessa läsnä, joten kukaan ei pysty putoamaan vahingossa kiskoille.